4.6.2016








Viime viikonloppuna mietimme ystävien kanssa, että mitä kukakin hakee seuraamiltaan blogeilta. Toisille teksti on pääruoka ja kuvat jälkkäri. Toisille taas toisinpäin. Itse en millään jaksa lukea pitkiä kirjoituksia. Informaatiotulva on nykyään niin valtava, että jo muutama kappale saa aivot hyytymään. Jos teksti näyttää alkuunsakin jo liian pitkältä, en edes aloita lukemista.

Että niinhän se on, kaikki hakee eri asioita. Toinen juttu onkin sitten se tekstien ja kuvien tulkitseminen, nekin tuupataan kokea ihan erilailla. Viestintä on kuin rikkinäinen puhelin, se muuttuu matkalla moneen kertaan, lukijasta riippuen. Voisi siis summata: Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. -Wiion laki-






2 kommenttia:

  1. Sama täällä, pitkät kirjoitukset yleensä harpitaan yli...kuvat puhuvat enemmän..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sitä kyllä yllättää itsensä lukemasta pitkiäkin selostuksia, mutta silloin pitää t o s i s s a a n kiinnostaa aihe ja kirjoittaja :D

      Poista


Kiitos viestistäsi!